Naisen paineet painavat naista. Joka paikka on täynnä naisia kauneimmillaan, nykyisen ihanteen mukaan. Nykynainen on monitoimityökalu ja –kone; nainen, joka on todellinen nainen, mutta osaa tarpeen vaatiessa olla kuin mies. Sormi ei saa mennä suuhun (tai muuallekaan) silloin, kun auto ei vetele ja vehkeet auta.

Ruuvipuristimen ja liiman avulla on saatu muottiin mahtuva nainen. Nykyaikainen nainen, joka on täydellinen kotiäiti, mutta samalla tehokas uranuurtaja; kaunis, viehkeä ja naisellinen, silti muodokas, hedelmällinen ja upea. Tämän päivän naisesta on tulossa kovaa vauhtia mies. Suomalaista sisua löytyy kohta enää naisista.

Minun on mahdoton kuvitella itsestäni, että olisin joskus se uurastaja, joka hoitaa kodin, perheen ja vielä kadehdittavan uran siihen päälle. Olen aina uskonut siihen, ettei voi saada kumpaakin. Minusta tulee isona joko uranainen tai kotiäiti, vaikka minulta odotettaisiinkin muuta.

Mihin rakoon sitten itsensä yrittää tunkea, kun en todennäköisesti koskaan tule sopimaan mallin mittoihin. Sukuni naiset ovat maalta ja reheviä, vankkarakenteisia ja pehmeitä. Vaateripustimet kaupoissa ovat täynnä liian pieniä rättejä. Kuka unohti, että osa naisista kehittyy murrosiässä varsin muodokkaiksi? Kenen idea on kulkea Suomen talvessa selkä paljaana? Jos joskus olin mielestäni isokokoinen, nyt minun täytyy olla suunnaton. En kai koskaan ole ollut sopivan kokoinen, ainakaan yhteiskunnan tai median silmissä. Vasta nyt, 20 kiloa painavampana, olen huomannut, että olinkin sitä ennen ihan normaalin kokoinen myös muiden kuin itseni mielestä. Silti jokin ulkopuolinen voima sai minut uskomaan aivan muuta.

Mikä on se naisen muotti, mihin sopia, kun se tuntuu olevan aina liian pieni? Itselleni en onneksi ole siitä suurta mielipahaa ottanut, enkä onneksi ole myöskään joutunut ikuisen laihdutuskuurin uhriksi. Pelkään muiden, heikkohermoisempien ja paljon naiivimpien ihmisten puolesta. Entä jos he eivät itse koskaan huomaa olleensa sittenkin oikeassa oman itsensä suhteen. On pelottavaa, että voi tulla sokeaksi itselleen ja omalle vartalolleen, kun enää ei huomaakaan (osaa) olevansa tyytyväinen.

Miten voisin selviytyä tehokkaana moniala(na)isena kaikista tehtävistä, joita nykynaisen tulisi hoitaa, jos en pysty kunnolla edes selviytymään itseni elättämisestä, koulusta ja henkisestä hyvinvoinnistani. Jos elän elämääni kuten tähänkin asti olen elänyt – ja mitä olen samalla itsestäni oppinut – tiedän varsin hyvin sen, ettei minusta riitä kaikkeen.

Tiedän, ettei muistakaan naisista ole kaikkeen, vaikka he paineen alla yrittävätkin siitä selviytyä. Nyt kaikki Suomen miehet: antakaa naisille naisen paikka ja arvo takaisin, ottakaa takaisin mieheltä viedyt tiedot, taidot ja osaamiset. Antakaa naisille naisten elämä ja pitäkää itsenne miehenä. Älkää antako Suomen naisesta tulla tulevaisuuden miestä.

Minä jatkan elämääni paineen alla, vaikka yritänkin siitä olla välittämättä. Kannan raskaita arpia ja raskausarpia siitä, etten ole nainen, joka olisi yhteiskunnallisesti hyväksytty kokonaisuus, tarpeeksi tiukka ja toimiva. Ihme nainen. Niin olen.